Tämä sivu on tehty Ranskalais-Suomalaisen Kauppakamarin ja EFN: (Environmentalists For Nuclear Energy) Yhteistyönä. EFN: puheenjohtaja Bruno Comby oli kamarin vieraana 18.10.2001 Lisätietoja EFN:stä: www.ecolo.org
		Puhtaan, turvallisen, luotettavan ja kilpailukykyisen energiamuodon puolesta 18.10.2001 • Bruno Comby, ekologi ja fyysikko • Ekologit Ydinenergian Puolesta - yhdistys • Nykyiset ja tulevat haasteet • Ydinenergian tehtävät ympäristönsuojelussa ' • Hyvin suunniteltu, toteutettu, ylläpidetty ja käytetty ydinenergia on turvallista energiaa ' • Yhteenveto • James Lovelockin esipuhe Bruno Combyn kirjaan • Bruno Comby on ranskalainen fyysikko, jolla on loppututkinto kahdesta kuuluisasta korkeakoulusta ( Ecole Polytechnique ja National University of Advanced Technical Sciences). • Comby on ahkera kirjoittaja ja hänen teoksensa kattavat laajan aihepiirin modernin elämän eri alueilta. Hän pyrkii kaikessa tuotannossaan edistämään tasapainoista elämänmuotoa puhtaamman ja paremman maailman saavuttamiseksi. • Bruno Combyn maailmankuvaa hallitsee ympäristöajattelu ja hän pitää teknologian ja ympäristöarvojen yhteensopeuttamista keskeisenä teemana modernissa sosiaalisessa ajattelussa. • Comby on osallistunut yli 400 TV- ja radio-ohjelmaan aiheenaan vihreän maailmankuvan kannalta tärkeitä kysymyksiä paremmasta nukkumisesta ydinenergiaan. Hän on omassa maassaan suosittu esiintyjä ja osallistuu myös säännöllisesti ympäristönsuojelua käsitteleviin messuihin ja näyttelyihin. • Hänen toimintaansa ohjaa vihreän elämänmuodon etsintä ja hän on Ekologit ydinvoiman puolesta yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja. • "Environmentalists For Nuclear Energy" on ydintekniikan yleisteos, joka tarkastelee aihepiiriään vihreästä näkökulmasta. Näitä asioita kannatamme: • Onnellinen, vauras ja terve yhteiskunta • Ympäristön ja tulevien sukupolvien kunnioittaminen • Puhdas, kaunis planeettamme • Teknologian ja ekologian järkevä yhtyeensovittaminen • Ydinenergian rauhanomainen hyödyntäminen ihmiskunnan parhaaksi • Avoin, täydellinen ja rehellinen tiedottaminen Näitä asioita vastustamme: • Ydinenergian käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin • Typerät onnettomuudet • Ympäristön kaikkinainen saastuttaminen • Peruuttamaton ympäristön tuhoaminen • Väärän tiedon levittäminen ja tietojen salailu • EFN on tavallisten kansalaisten muodostama järjestö. Heitä yhdistää näkemys ydinenergian positiivisista ympäristövaikutuksista, edellyttäen, että ydinenergiaa käytetään hyvien turvallisuusolosuhteiden vallitessa. • Järjestö on avoin kaikille siitä kiinnostuneille iästä, ammatista tai poliittisista näkemyksistä riippumatta. Itse asiassa järjestö pyrkii hankkimaan jäseniä, jotka edustavat hyvin erilaisia yhteiskuntapiirejä. Kaikkien jäsenten tulee luonnollisesti hyväksyä julistuksemme puhtaan ydinenergian puolesta. • EFN saa resurssinsa pääasiallisesti jäsenmaksuina ja lahjoituksina. Jäsenkuntaan kuuluu yli 5000 jäsentä ja kannattajaa, mikä on paljon enemmän kuin mitä uskottiin mahdolliseksi kun järjestö perustettiin 1996. EFN sai Ranskan atomiteknisen seuran tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1999. Uusi näkökulma ydinenergiasta käytävään keskusteluun • Useimmat ympäristönsuojelijat ovat olleet ydinenergian kiivaita vastustajia. Meidän käsityksemme on, että YDINENERGIA ON PUHTAINTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA ENERGIAA • Ympäristönäkökohtien takia se tulisi valita ja tuleekin valituksi XXI vuosisadan keskeiseksi sähköntuotantomuodoksi teollisesti kehittyneissä maissa. • Eikö olisikin mahdollista yhdistää teknologia luonnonsuojelun tarpeisiin? Teknologisen kehityksen älykäs hyödyntäminen on välttämättä myös ympäristöarvojen mukaista. • Tarkemmin ajatellen tieteellisellä ja ympäristönsuojeluun tähtäävillä lähestymistavoilla on samat tavoitteet: tietomme lisääminen maailmankaikkeudesta, ihmiskunnan hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen sekä ympäristön ja elinolojen parantaminen maapallolla. • Olemme ympäristönsuojelijoina hyvin voimakkaasti asettuneet energiansäästön puolustamisen kannalle. Siitä huolimatta vaikuttaa ilmeiseltä, että johtuen elämäntyylistämme ja kolmannen maailman taloudellisesta kehityksestä, että energian kokonaiskulutuksen tulee jatkaa voimakasta kasvuaan myös tulevaisuudessa. • Meidän tulee hyväksyä tämä tosiasia ja etsiä ratkaisuja, joilla kohtuullinen kasvu voidaan saavuttaa kestävän kehityksen periaatteiden vallitessa. • Teollinen kehitys on hyväksyttävää niin kauan kuin luonnon tasapainoa kunnioitetaan paikallisesti ja maailmanlaajuisesti ja niin kauan kun luonnon voimavaroja käytetään siten, että ympäristömuuttujia ei muuteta merkittävällä tavalla. Hyväksyttävien muutosten tulee olla ajallisesti ja paikallisesti hallittuja. • Mitä tahansa ihmisen aikaansaamaa muutosta ympäristömuuttujissa on pidettävä merkittävänä mikäli se ylittää kyseisen parametrin luonnollisen vaihteluvälin määrällisesti, ajallisesti tai paikallisesti. • Maailman energiankulutus jakaantuu hyvin epätasaisesti maailman väestöön nähden. • Teollistuneissa maissa tulee energiankulutuksen kasvuun suhtautua hyvin suurella varovaisuudella. Energiansäästö on ehdoton prioriteetti ja energia, jonka tuotanto katsotaan välttämättömäksi ja sitä tulisi tuottaa puhtaimmalla mahdollisella tavalla ei ainoastaan muutaman prosentin vaan koko tuotannon osalta. • Kehitysmaissa tilanne on kovin erilainen. Energiankulutuksen kasvu on tarpeen kohtuullisen elintason, terveydenhuollon, elintarvikkeiden tuotannon, koulutuksen ja kommunikaation sekä yleisen turvallisuuden takaamiseksi. Tulevina vuosikymmeninä on myös varauduttava makean veden tuottamiseen poistamalla merivedestä suola, mikä sitoo hyvin suuria energiamääriä. • Kehitysmailla ei ole vielä riittävää teknistä ja sosiaalista infrastruktuuria ydinenergian turvalliseksi hyödyntämiseksi. • Kehittyneillä teollisuusmailla on tästä syystä erityinen velvollisuus tuottaa energiaa mahdollisimman pienin CO2 -päästöin. • Uusia ekologisia tuotantomuotoja kehitetään parhaillaan, niihin kuuluvat tuuli, aurinko jne. Mikään näistä uusista ratkaisuista ei kykene yksin eikä yhdessä ratkaisemaan maailman energiataseeseen liittyvää haastetta. • Useimmat asiantuntijat pitävät CO2-päästöjen kasvua teollisissa yhteiskunnissamme merkittävänä kasvihuoneilmiön aiheuttajana ja siten osasyynä maapallon lämpenemiseen. • Ilmakehän CO2-pitoisuus on nyt korkeampi kuin koskaan aikaisemmin kuluneiden 100.000 vuoden aikana. • Me voimme kohtuudella vaikuttaa ympäristöömme saavuttaaksemme hyvinä pitämiämme tavoitteita koskien esimerkiksi elämäämme, lajiamme, ravitsemustilannetta, hyvinvointia tai mitä muuta taloudellista tekijää hyvänsä taloudellisista tai ideologisista tai muista syistä, kunhan pysymme tiettyjen hyväksyttävien rajojen sisäpuolella. • Mutta jos uhkaamme muuttaa ympäristötekijöitä harkitsemattomalla tavalla muuttamalla olosuhteita niistä, joihin elämä maapallolla tai ihmiskunta on sopeutunut olemme tiellä, jolla voi olla hyvin vakavat ja arvaamattomat vaikutukset. • Lisäksi on erinomaisen tärkeätä, että kiireellisesti tehdään kaikki voitava ilmakehän suojelemiseksi. Tällä tiellä Kioton sopimus on ensiaskel, mutta itse asiassa huomattavasti suurempi päästöjen rajoittaminen olisi tarpeen. Ydinvoima merkitsee (1998) • 30% säästöä maapallon hiilen kulutuksessa (tai 17 % öljyn kulutuksessa). • 3 miljardia tonnia säästöjä vuosittaisessa CO2 -päästöissä • 0,1 % lisäystä taustasäteilyyn. • Ydinenergian avulla suuri osa modernista teollisuusmaista voi yltää kotimaisen energiantuotannossa korkealle tasolle. Tämä strateginen tekijä vaikutti voimakkaasti ydinvoiman kehittymiseen Ranskassa ja muualla Euroopassa ensimmäisen öljykriisin seurauksena 1973. • Useiden maiden riippuvuus tuontienergiasta on alentunut 1970-luvun tasosta ydinvoiman kehityksen ansiosta, mikä on edesauttanut energiasta johtuvien selkkausten estämisessä. • Oikea tietämys ydinenergian todellisista ympäristövaikutuksista voi auttaa saavuttamaan tulevaisuudessa vielä paljon enemmän. • 1 kWh tuottaminen hiiltä, kaasua tai öljyä polttamalla tuottaa noin kuution CO2, joka vahvistaa kasvihuoneilmiötä. • 1 kWh tuottaminen ydinvoimalla ei aiheuta lainkaan CO2 -päästöjä. • Ydinvoimalat päästävät vain mitättömiä määriä kemikaaleja ja erittäin vähäisiä määriä säteilyä ympäristöön. • Fossiililaitokset päästävät ympäristöön miljoonia tonneja myrkyllisiä kemikaaleja ja miljardeja kuutiometrejä myrkyllisiä kaasuja. • On ilmeistä, että ydinenergia on tuotettua energiayksikköä kohden ympäristön kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin hiili, kaasu tai öljy. • Ydinvoiman ansiosta energiantuotannon päästöt ilmakehään (hiilidioksidi ja rikin ja typen oksidit) supistuivat Ranskassa vuosien 1973 ja 1993 välisenä aikana kymmenesosaan alkuperäisestä tasosta). • Ydinvoima ja vaihtoehtoiset energiamuodot ovat toisiaan täydentäviä eikä keskenään kilpailevia energiamuotoja. • Ydinvoiman tuotanto on keskitettyä energiantuotantoa kansallisia tai jopa kansainvälisiä markkinoita varten. • Aurinko-, tuuli ja bioenergialla voidaan paikallisesti tuottaa vaihteleva määrä energiaa kulutettavaksi lähiympäristössä. • Ydinvoima ja vaihtoehtoiset energiamuodot eivät siis ole toistensa kilpailijoita vaan toisiaan täydentäviä energiamuotoja. • Ydinvoima on paras energiamuoto sekä ympäristön, että talouden kannalta katsottuna tuotettaessa perusvoimaa kansalliseen käyttöön. • Se ei mitenkään sulje pois uusien tuotantomuotojen kehittämisestä hyödyntämällä kulloisiakin paikallisia mahdollisuuksia esim aurinko-, tuuli- tai vesivoiman muodossa tai rakentamalla biomassaa käyttäviä laitoksia. • Ranskan alhaiset CO2 -päästöt (56 atomivoimalaa, yksikköteho 900-1450 MW) verrattunaTanskan päästöihin (noin 1000 tuulivoimalaa) osoittavat selkeästi ydinvoiman tehokkuuden ympäristönsuojelussa. • Käytettävissä olevien resurssien avulla ydinvoiman tuotantoa voidaan jatkaa hyvin pitkälle tulevaisuuteen ilman uraanin loppumisen vaaraa. • Ydinenergia on kotimaista energiaa. • Todennetut uraanivarat maailmassa ovat saamaa luokkaa kuin hiilivarat ja ne vastaavat usean vuosisadan kulutusta nykytasolla. • Uraania löytyy eri puolilta maapalloa eikä sen saatavuus ole muutaman toimittajan tai maantieteellisen alueen varassa. • Ydinvoima auttaa välttämään energian hinnasta ja saatavuudesta johtuvia kriisejä. Tämä seikka vaikutti aikanaan oleellisesti voimalaitosohjelman toteuttamiseen Ranskassa. • Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely ja hyötyreaktoreiden rakentaminen voi oleellisesti kasvattaa uraanista saatavan energian määrää. • Ympäristönsuojelijoiden tulisi ottaa hyvin voimakkaasti kantaa jälleenkäsittelyn ja hyötyreaktoreiden rakentamisen puolesta, koska näin kyetään 50- tai jopa 100-kertaistamaan energian määrää käytettyä luonnonuraani määrää kohden. • Poliittinen päätös sulkea SuperPhnix hyötyreaktori Ranskassa ei perustunut taloudellisiin, teknisiin eikä ympäristönsuojelusta johtuviin tekijöihin. • Ydinvoimalan polttoaine koostuu uraanipelleteistä, jotka on rikastutettu niin, että ne sisältävät 3% U235:tä. • Pelletit on suljettu zirkoniumin putkien sisään, joista polttoaineniput muodostuvat. • Nämä niput yhdessä muodostavat reaktorin sydämen. • Ketjureaktiota hallitaan ohjaussauvoilla, jotka sijaitsevat polttoaine-elementtien välissä. • Suomessa ja Ranskassa käytetään vettä hidastamaan neutroneja ja muuttamaan niiden energia lämmöksi. • Reaktorin sydän on suljettu vahvan paineastian sisään. • Reaktori on sijoitettu erittäin vahvaseinäisen teräsbetonista valmistetun suojarakennuksen sisälle. • Uraanipolttoaineen ja ilmakehän välissä on siis kolme hyvin lujaa päällekkäistä suojakuorta. • Laitoksen jatkuva jäähdytys tapahtuu usean toisistaan riippumattoman järjestelmän avulla jäähdytyksen takaamiseksi kaikissa olosuhteissa. • Three Mile island onnettomuus oli ns. ”typerä onnettomuus”, joka johtui operaattorin virheestä. Suojajärjestelmät täyttivät tehtävänsä ja estivät käytännöllisesti katsoen kaikki päästöt. • Chernobyl oli Neuvosto-järjestelmän synnyttämä poliittinen onnettomuus, joka johtui rakenteellisesti vaarallisen laitoksen vastuuttomasta käytöstä. • Uudet laitossukupolvet hyödyntävät laitosten käyttäjien valtavaa kokemusta ydinturvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi. Tausta säteily: • Keskimäärin noin 67 - 68% kaikesta säteilystä, jolle olemme alttiina on luonnosta peräisin. • Osa siitä tulee avaruudesta (kosminen ja auringosta tuleva säteily on noin 0,5 mSv vuodessa merenpinnan tasolla). • Maaperän säteilytaso vaihtelee voimakkaasti alueesta riippuen (0,5 - 400 mSv) riippuen maaperän laadusta, yleisenä keskiarvona voitaneen pitää 1 mSv. • Ihmiskehon oma radioaktiivisuus riippuu syömästämme ruoasta ja hengittämästämme ilman radonpitoisuudesta ja se on noin 1 mSv vuodessa. Lääketieteestä johtuva säteily • Noin 32% säteilystä, jonka saamme johtuu lääketieteellisten tutkimusmenetelmien käytöstä (röntgen, skannerit ja erilaiset muut tutkimukset) ja radioaktiivisten aineiden pistämisestä terveydenhoidollisista syistä. Keinotekoinen säteily: • Alle 1% saamastamme säteilyannoksesta on ihmisen aikaansaamaa ja perustuu muihin kuin lääketieteellisiin tarkoitusperiin eli on seurausta ydinenergian sotilaallisista ja rauhanomaisista sovelluksista. • Saamamme säteilyannokset eivät yleensä ole vaarallisia terveydellemme. • Mikäli haluaisimme välttää säteilyä meidän tulisi ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin: - Taistella luonnon taustasäteilyä vastaan (mikä ei ole 100 %:sesti mahdollista) ja välttää erityisesti asumista alueilla, joissa maaperä sisältää runsaasti graniittia tai uraania. - Meidän tulisi lopettaa tyttö- tai poikaystävämme vieressä nukkuminen, sillä ihmisvartalo on luonnostaan radioaktiivinen. - Välttää lentokoneissa lentämistä. - Välttää auringonsäteitä (auringonvalo on auringon ydinreaktion lähettämää säteilyä). - Meidän tulisi vastustaa radioaktiivisten aineiden käyttöä terveydenhoidossa. - Vastustaa ydinenergian sotilaallisia käyttötarkoituksia, jotka meille ovatkin mielettömyyksiä, koska kansainvälinen tasapaino täytyy voida saavuttaa muilla menetelmillä kuin keskinäisellä joukkotuholla uhkaamisella. • Ydinenergian rauhanomaisella käytöllä on niin vähäinen merkitys saamaamme säteilyannokseen (mukaanlukien historialliset onnettomuudet), että rajoittamalla sen käyttöä ei saavuteta merkittävää supistusta saamaamme säteilyn määrään. Ydinenergia tuottaa Ranskassa 1 kg jätettä asukasta kohden vuodessa. Tästä jätteestä 90 % on matala- tai keskiaktiivista jätettä. Korkea-aktiivista jätettä syntyy 100 g vuodessa. Siitä voidaan kierrättää 90 %, joten henkilöä kohden syntyy loppusijoitettavaa korkea-aktiivista jätettä 10 grammaa. Keskivertoperheen koko olemassaolon aikana syntyvän lasimassaan sideotavan korkea-aktiivisen jätemäärä vastaa suurinpiirtein jääkiekkoa. • Ydinvoimantuotanto on ainoa teollisuudenala, joka ei päästä käytännöllisesti katsoen lainkaan myrkyllisiä kemikaaleja, eikä pakokaasuja ympäristöön. Sitä tulee verrata esim. öljy- ja kaasuteollisuuteen, hiilentuotantoon, maatalouteen ja kulutustavaroiden tuotantoon. • Lasimassaan sitoutetun korkea-aktiivisen jätteen määrä, jonka tyypillinen ranskalainen perhe tuottaa koko olemassaolonsa aikana sähköntuotannon seurauksena on hyvin pieni ja vastaa noin 8 sentin pituista ja 3 sentin paksuista tankoa (vrt jääkiekko). • Ranskassa matala- ja keskiaktiiviseen jätteeseen liittyvät kysymykset on lopullisesti ratkaistu. • Korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitusratkaisu on kehityksen kohteena. Kumuloituvien jätemäärien pienuuden ansiosta lopullisen ratkaisun tekemiselle on hyvin aikaa myös edellyttäen, että sovelletaan ekologisia periaatteita, joiden mukaan vastuun kantaa se sukupolvi, joka käyttää kyseisiä laitoksia ja tuottaa jätteen. 1 Radioaktiiviset jätteet on eristetty ympäristöstä, kemialliset jätteet sen sijaan päätyvät ympäristöön. 2 Radioaktiivisuuden määrä jätteessä vähenee itsestään ajan saatossa (erilaisilla nopeuksilla riippuen aineesta) kun taas vakaat myrkylliset jätteet säilyttävät myrkylliset ominaisuutensa ikuisesti. 3 Teollisuus ja maatalous levittävät vuositasolla kemiallisia myrkyllisiä aineita ympäristöön tuhansia kertoja suurempia määriä kuin mitä ydinteollisuudessa kertyy ympäristöstä kokonaan tarkkaan eristettyjä ja vartioituja jätteitä. • Periaate, jonka mukaisesti rakennetaan loppuvarastoja syvälle maan alle on täysin hyväksyttävä. • Tässä suhteessa Suomi on edelläkävijän asemassa. • Käytetty polttoaine voidaan myös jälleenkäsitellä, jolloin käyttämätön uraani saadaan talteen. Tämä ratkaisu on mahdollinen maissa, joissa tuotetun ja kulutetun uraanin määrä on riittävä taloudellisen käsittelyprosessin toteuttamiseksi. • EFN:näkökulmasta ydinenergia on vihreintä energiaa, joka on laajassa mittakaavassa ihmiskunnan käytettävissä. • Energiankäyttöä tulee tehostaa ja kestävän kehityksen kannalta parempia elämäntapoja edistää • Ydinenergialla tulisi korvata fossiilinen energiantuotanto kaikkialla missä se on mahdollista. TODELLISET YMPÄRISTÖONGELMAT OVAT MUUALLA: • Ylikansoittuminen, puutteelliset ravitsemusolot, nälänhätä, poliittinen levottomuus kolmannessa maailmassa, alkoholin liiallinen kulutus, huumeet, riippuvuus tupakasta, trooppisten sademetsien tuhoutuminen, kemiallinen saastuttaminen, kotitalousjätteiden käsittely jne. ovat tällaisia ongelmia. • Monet ympäristönsuojelijat vastustavat kiivaasti tänäkin päivänä ydinvoimaa, minun mielestäni he ovat väärässä. • Parempi ja humaanimpi maailma ei synny vain uudistamalla poliittista järjestelmää tai taloutta, ne ovat seuraamuksia. Todellinen muutos syntyy vain meidän kaikkien oman vastuullisen käyttäytymisen kautta toimiessamme osana omaa ympäristöämme.